Yksi minuutti
Joskus yksikin minuutti tuntuu ikuisuudelta – varsinkin golfatessa. Jos ei voikaan lyödä palloaan heti, kun edellinen ryhmä on poistunut greeniltä, koska joku kumma ajelee bunkkerissa greenin edessä. No, mitä tehdään? Odotetaan kiltisti, että bunkkerista poistuu kone ja kuski tai otetaan stanssi, tähdätään greenille n. 140 metrin päähän ja lähetetään pallo ilmaan? Luulen, että kaikki tietävät, mikä on oikea valinta. Valitettavasti todellisuudessa on usein niin, että bunkkerikoneen tai fairway-leikkurin kuski saa sietää lentävien pallojen viuhinnan.
On ihme, ettei mitään vakavaa vielä ole tapahtunut. Miksi on niin vaikeaa odottaa pieni hetki? Bunkkerikoneen hoitaja on todennäköisesti täysin tietoinen tilanteesta, myös siitä, että bunkkeri on kunnossa minuutin kuluttua. Silloin hän hurauttaa pois, näyttää ok-merkin pelaajille ja kaikki ovat tyytyväisiä – ja mikä parasta vahingoittumattomia. Kenttähenkilökunnan tarkoitus ei ole pelaajien häirintä, vaan kentän paras mahdollinen hoito.
Kohta onkin jo kesä ja kentälle tulee uusia tekijöitä, jotka aluksi opettelevat tehtäviään. Aluksi voi olla, että odotusaika venyy pariksi, kolmeksi minuutiksi. Olkaa kuitenkin kärsivällisiä, oppiminen on ripeää ja odotusaika supistuu taas siihen yhteen minuuttiin!
Kenttähenkilökunnan ohjeistuksessa mainitaan, että samaa pelaajaryhmää ei pidä häiritä kuin korkeintaan kaksi kertaa kierroksella. Kentällä on kuitenkin useita koneita kuljettajineen samanaikaisesti ja joskus voi siksi olla ”sirkuksen” riski. Tämä ratkeaa helpoiten sillä, että pelaajat ja henkilökunta muistavat ”pelisilmän” käytön.
Kiitos teille kaikille golfareille, jotka odotatte tarvittavan hetken! Arvostamme sitä suuresti!
Nähdään kentällä ja pelatkaa hienoja kierroksia,
toivoo kenttähenkilökunta Marian kynän välityksellä