Kesätyökokemuksia Archipelagia Golfissa 2022
Olen Kimmo Lehto ja työskentelin 41 vuotta samalla työnantajalla, kunnes Yt:t katkaisivat tämän pitkän työrupeaman. Luulin, että tässä voin mennä huilaten eläkeikään saakka ja ensimmäisen kesän aikana pelasin golfia 80 kierosta Paraisilla! Oli hienoa pelata hyväkuntoisella kentällä, jolla omistan osakkeen!
Hallituksen työllistämistavoitteet saivat kuitenkin minuun vauhtia: minun pitää hommata työtä itselleni tai työvoimatoimisto antaa minulle työn, joka ei ehkä ole ihan minun mieleeni. Syksyn viimeisiä kierroksia pelatessani kysyin Nina Katajaiselta (tj), että olisiko tällaiselle 60 vuotta vanhalle miehelle töitä ja hän käski ottaa yhteyttä kenttämestari Jan Österlundiin. Jan otti minuun yhteyttä joulun aikaan ja kertoi että hän ottaa minut töihin kentänhoitajaksi. Olin iloinen ja heti ryhdyin ajattelemaan, että pelailen siinä töiden jälkeen golfia monta kertaa viikossa, kun vain ajelen ruohoja päivisin.
Työt alkoivat huhtikuussa ja oli hienoa, kun eräänä huhtikuun aamuna vietettiin minun 60 v. synttäreitäni kakkukahvien kera, kun kenttä oli vielä talven syleilyssä. Keväällä tehtiin kaikenlaisia hommia mitkä edesauttoivat kentän avaamista ja sen saamista pelikuntoon. Korjattiin verkkoja, kantattiin bunkkereita, kaadettiin puita, kerättiin risuja, jyrättiin greenejä; oli lapiohommia, leikattiin ruohoja sekä tehtiin ihan kaikenlaisia hommia maan ja taivaan väliltä että saatiin kenttä avattavaan kuntoon.
Työn raskaus yllätti minut täysin. Laihduin kevään aikana 10 kg ja olin aivan poikki, kun tulin kotiin. Mietin että kyllä tämä tästä paranee ja hommat helpottuvat! Sitten kun saatiin kenttä auki, niin alkoi liikkuminen kentällä! Päivittäin tuli 13 000–16 000 askelta, kun vaihtoi reiät, paikkasi väyliä, leikkasi teepaikkoja, greenejä ja teki roskiskierroksia ja vaihtoi pallopesuriin vedet. Siinä sai unohtaa golfkierrokset, kun askelia olisi tullut 13000 kpl lisää! Paino vain putosi ja olin aika poikki päivien jälkeen! Kroppa oli välillä väsynyt mutta mieli on pysynyt korkealla ja olen iloinen, kun saan tehdä työtä, josta pidän ja kilojen lähdettyä jaksan tehdä helpommin kaikkia kentän hommia. Edelleen tulee paljon askelia päivittäin, tästä johtuen golfkierrokset ovat viikonloppuisin tai vapaapäivälläni, kun työskentelen myös viikonloppuisin.
Tykkään jutella ihmisten kanssa, kun korjaan väyliä ja siinä samalla jokainen huomaa, miten tärkeää on korjata lyöntijälkiä, jotta väylät pysyvät kunnossa. Samoin jokaisen pitäisi korjata ainakin oman pallon alastulojäljet greenillä. Miten se harmittaa, jos pallon suunta muuttuu alastulojäljestä ja hyvä Birkku menee ohi!
Nyt kun kenttä on täynnä pelaajia, niin on tärkeää pitää kentästä huolta. Mikä on sen hienompaa kuin siististi leikatut väylät, liukkaat greenit, siistit raffit, haastavat, mutta asialliset lipunpaikat sekä hyvin ajetut bunkkerit – pallot löytyvät helposti ja peli nopeutuu!
Olen ylpeä, kun saan työskennellä ehkäpä vanhimpana kesäpoikana yhdellä Varsinais-Suomen parhaimmista kentistä mukavien ihmisten parissa sekä pitää huolta kentästä niin työntekijänä, golffarina kuin osakkeenomistajana.
